Modelling slagging in a bubbling fluidized bed boiler burning biomass

Tuhkan sulaminen ja tulipesän seinille osuvien tahmeiden tuhkapartikkelien aiheuttama kuonaantuminen synnyttävät ongelmia polttoprosesseissa. Seinillä olevat kerrostumat huonontavat lämmönsiirtoa, aiheuttavat korroosiota ja voivat suuriksi kasvaessaan rajoittaa kaasun virtausta. Kerrosleijukattiloissa myös petiin putoavat suuret kuonakappaleet aiheuttavat ongelmia. Tämän työn tavoitteena on testata kirjallisuudesta poimittujen kuonaantumismallien toimivuutta käytännön sovelluksissa. Mallien avulla tutkitaan, missä höyrystimen alueella on kuonaantumisen riski ja otetaan kuonaantuminen huomioon tulipesän ja höyrypuolen välisessä lämmönsiirrossa. Työ jakaantuu kirjallisuusselvitykseen kuonaantumisesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä sekä mallinnusosioon, jossa sovelletaan kirjallisuusselvityksen perusteella valittuja malleja ja yritetään löytää biomassan leijupolttoon sopiva kuonaantumismalli. Mallin ensimmäinen osa on seinille osuvien partikkelien tarttumismalli, jonka perusteella voi päätellä, millä alueilla tulipesässä tapahtuu kuonaantumista. Toisessa osassa tarkastellaan kuonaantumisen vaikutusta lämmönsiirtoon ja tulipesän olosuhteisiin. Mallinnus tehdään kuorta sekä kuoren ja lietteen seosta polttavalle kerrosleijukattilalle ja siinä käytetään virtauslaskentaohjelmaa FLUENT 12.1. Käytetty tarttumismalli perustuu pintaan osuvan partikkelin sisältämän tuhkan sulamisasteeseen ja partikkelin kineettiseen energiaan. Tarttumismallin mukaan kattila kuonaantuu eniten höyrystimen etu- ja takaseiniltä sekundääri-ilman korkeudelta ja sen alapuolelta. Tulipesän reunaehtoja mallinnettaessa lähdetään liikkeelle joko ennalta määrätyistä höyrystinpintojen lämpötiloista tai kuonakerroksen paksuuksista. Reunaehdot määritellään niin, että lämmönsiirto pienenee eniten alueilla, joilla kuonaantumisnopeus on suurin. Pintojen emissiviteettiä nostetaan, jotta saadaan kokonaislämmönsiirto vastaamaan todellisuutta. Tämä nostaa lämpövirran tiheyksiä puhtaammilla pinnoilla. Kuonaantumismallin käyttö nostaa kaasun lämpötiloja tulipesän alaosassa. Tutkimuksen perusteella partikkelien tarttumismalli on helppo ottaa käyttöön. Tarkempi malli kuitenkin vaatii lisää tietoa tuhkan käyttäytymisestä palamisprosessissa. Kuonaantumisen vaikutusta lämmönsiirtoon on vaikeampi mallintaa, koska kuonaantuminen on todellisuudessa aikariippuva prosessi eikä kerrostuman paksuuteen vaikuttavia tekijöitä tunneta hyvin. Jonkinlaisia approksimaatioita tilanteesta on kuitenkin mahdollista tehdä

La réalisation des compétences logico-mathématiques et linguistiques chez les étudiants en langues et en mathématiques

Ce mémoire de maitrise est une étude de cas qui traite une réalisation des compétences logico-mathématiques et linguistiques chez les étudiants en langues et en mathématiques. Nous nous sommes demandée comment la spécification en certaine filière d’étude (une filière langagière ou mathématique) influence les compétences de la résolution de problèmes logico-mathématiques et les compétences langagières en langue étrangère. Ainsi, nous nous sommes demandée comment les compétences en langues étrangères étudiées influencent les résultats dans le test qui mesure des compétences logico-mathématiques et lexicales. Les questions étaient étudiées avec l’aide du corpus qui contenait les réponses à un questionnaire-test par des 14 étudiants à la filière du français et par des 9 étudiants à la filière mathématique. Le questionnaire-test utilisé était divisé en trois parties, le premier contenant des questions de base, le seconde contenant des exercices logiques basés sur des tests psychologiques, et le troisième contenait un test de vocabulaire basé sur le test de Nation (1983). Le but de ce travail était de trouver si les compétences logico-mathématiques et langagières sont séparées ou plutôt liées chez les étudiants en deux filières d’études qui sont considérées opposées. Il ressort de l’analyse que les résultats entre nos groupes de test ne diffèrent pas énormément. Certains participants en filière langagière ont réussi ainsi bien dans les exercices logiques que les participants en filière mathématique. Nous avons remarqué aussi qu’il existe une corrélation entre les bonnes compétences logiques et les compétences langagières dans un certain profil mathématique. Ainsi, les difficultés et les différences entre les résultats de nos participants étaient plutôt individuels que liées à leur filière d’étude. Ce travail étant une étude de cas avec un échantillon limité, nous ne pouvons pas généraliser les phénomènes trouvés, mais ils démontrent qu’il existe une corrélation entre les deux compétences en question chez les participants individuels, et il serait bien de l’étudier plus. Nous proposons qu’il faudrait commencer à discuter au niveau scolaire des talents cognitifs similaires qui se réalisent en langues et en mathématiques plutôt que les traiter séparément

Kahdeksasluokkalaisten ajatuksia terveystiedosta ja sen opetuksesta

Joukossamme on nuoria, jotka voivat huonosti ja joiden terveyskäyttäytymisessä on parantamisen varaa. Peruskoululla on vanhempien ohella merkittävä rooli nuorten terveyteen liittyvien tietojen ja taitojen kehittämisessä. Terveystiedon opetuksen tehtävänä on nuorten monipuolisen terveysosaamisen kehittäminen. Opetuksessa pyritään kehittämään tietoja ja taitoja terveydestä, elämäntavasta, terveystottumuksista ja sairauksista sekä valmiuksia ottaa vastuuta ja toimia sekä oman että toisten terveyden edistämiseksi. Jotta terveystiedon opetus tavoittaisi nuoret mahdollisimman hyvin, tulisi sen vastata nuoren kiinnostuksen kohteisiin sekä tarpeisiin. Tämä tutkimus pyrkii selvittämään nuorten ajatuksia terveystiedosta oppiaineena ja sen opetuksesta. Tutkimuksessa tarkastellaan, kuinka kiinnostavana ja tärkeänä oppiaineena nuoret pitävät terveystietoa, millaista terveystiedon tunneilla saatava opetus heidän mielestään on, kuinka kiinnostaviksi he kokevat eri terveystiedon sisällöt, mistä sisällöistä he haluaisivat tietää lisää, sekä millaista terveystiedon opetusta he toivoisivat. Nuorten ajatuksia selvitettiin verkossa tehtävällä kyselylomakkeella. Tutkimuksen mukaan nuoret pitävät terveystietoa kiinnostavana sekä tarpeellisena oppiaineena, ja yli puolet oppilaista pitää myös jokaista terveystiedon sisältöä vähintään melko kiinnostavana. Kaikkein kiinnostavimpia sisältöjä ovat liikunta ja mielenterveys. Mielipiteet terveystiedon opetuksesta vaihtelevat. Noin 50 prosenttia pitää sitä hyvänä ja toivoo sen jatkuvan samanlaisena, viidesosa taas pitää sitä tylsänä ja kaipaisi siihen lisää vaihtelevuutta. Myös toiveet siitä, millaista terveystiedon opetusta oppilaat haluaisivat, vaihtelevat. Tutkimustulokset osoittavat, että opettajan on tärkeää tiedustella ja kuunnella opettamiensa nuorten mielipiteitä terveystiedon opetuksesta, ja ottaa heidät mukaan opetuksen suunnitteluun. Tieto jonkin koulun oppilaiden näkemyksistä ei riitä, sillä ne eivät vastaa kaikkien näkemyksiä

Adaptive scheduling in cellular access, wireless mesh and IP networks

Networking scenarios in the future will be complex and will include fixed networks and hybrid Fourth Generation (4G) networks, consisting of both infrastructure-based and infrastructureless, wireless parts. In such scenarios, adaptive provisioning and management of network resources becomes of critical importance. Adaptive mechanisms are desirable since they enable a self-configurable network that is able to adjust itself to varying traffic and channel conditions. The operation of adaptive mechanisms is heavily based on measurements. The aim of this thesis is to investigate how measurement based, adaptive packet scheduling algorithms can be utilized in different networking environments. The first part of this thesis is a proposal for a new delay-based scheduling algorithm, known as Delay-Bounded Hybrid Proportional Delay (DBHPD), for delay adaptive provisioning in DiffServ-based fixed IP networks. This DBHPD algorithm is thoroughly evaluated by ns2-simulations and measurements in a FreeBSD prototype router network. It is shown that DBHPD results in considerably more controllable differentiation than basic static bandwidth sharing algorithms. The prototype router measurements also prove that a DBHPD algorithm can be easily implemented in practice, causing less processing overheads than a well known CBQ algorithm. The second part of this thesis discusses specific scheduling requirements set by hybrid 4G networking scenarios. Firstly, methods for joint scheduling and transmit beamforming in 3.9G or 4G networks are described and quantitatively analyzed using statistical methods. The analysis reveals that the combined gain of channel-adaptive scheduling and transmit beamforming is substantial and that an On-off strategy can achieve the performance of an ideal Max SNR strategy if the feedback threshold is optimized. Finally, a novel cross-layer energy-adaptive scheduling and queue management framework EAED (Energy Aware Early Detection), for preserving delay bounds and minimizing energy consumption in WLAN mesh networks, is proposed and evaluated with simulations. The simulations show that our scheme can save considerable amounts of transmission energy without violating application level QoS requirements when traffic load and distances are reasonable

End-Users' Voice in EHR Selection : Development of a Usability Questionnaire for Demonstrations in Procurement (DPUQ)

This paper describes the development of a questionnaire for evaluating usability during EHR system procurement (DPUQ). Established usability questionnaires can be used to gather user feedback after using the systems. However, during procurement, experimenting with real system use is practical only with a limited number of system candidates. There is a need for less resource-demanding usability evaluation in the early stages of procurement in cases with several vendors. DPUQ has been designed for usability evaluation by end-users during special scenario-based vendor demonstrations. The questionnaire includes three sets of questions to be used during and after the vendor demonstration. DPUQ delivers specific usability scores and can be used to compare system candidates in procurement complementing other evaluation methods.Peer reviewe

We Need Numbers! - Heuristic Evaluation during Demonstrations (HED) for Measuring Usability in IT System Procurement

We introduce a new usability inspection method called HED (heuristic evaluation during demonstrations) for measuring and comparing usability of competing complex IT systems in public procurement. The method presented enhances traditional heuristic evaluation to include the use context, comprehensive view of the system, and reveals missing functionality by using user scenarios and demonstrations. HED also quantifies the results in a comparable way. We present findings from a real-life validation of the method in a large-scale procurement project of a healthcare and social welfare information system. We analyze and compare the performance of HED to other usability evaluation methods used in procurement. Based on the analysis HED can be used to evaluate the level of usability of an IT system during procurement correctly, comprehensively and efficiently.Peer reviewe

Replacing exam with self-assessment : Reflection-centred learning environment as a tool to promote deep learning

A new blended learning environment encompassing a wide variety of formative assessment was developed for a large undergraduate mathematics course to promote deep learning approach. In order to enhance reflection, the final exam was replaced by students’ self-assessment. At the end of the course, a cluster analysis found four student clusters differing in their deep and surface learning approaches. Analysis of open feedback questions suggests that the contextual factor most commonly associated with deep learning approach was innovative assessment. Our findings lead us towards understanding how to foster deep learning approach in different kinds of learners.Peer reviewe

The interplay of informative assessment criteria and continuous feedback with mathematics students' learning orientations

Peer reviewe

Turun osaamisen visio : Visioprosessin loppuraportti

Turun kaupunki käynnisti syksyllä 2019 laaja-alaisen ja pitkälle tulevaisuuteen katsovan visiotyön. Osaamisen visiotyön tavoitteena on vahvistaa turkulaisten osaamista, houkutella uusia osaajia Turkuun sekä paremmin tunnistaa kaikkea sitä osaamista, mitä alueella on. Visioprosessi katsoo vuoteen 2040 asti: millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Visioprosessi on pohja tiekarttaprosessille, joka ohjaa koulutuksen kehittämistä. Tiekartta kääntää ajatukset kouluttautumisesta osaamisen kehittämiseen ja tuo näkyväksi myös virallisen koulutuksen ulkopuolella hankittua osaamista. Tulevaisuudessa turkulaiset tunnistavat paremmin oman osaamisensa ja osaavat hyödyntää sitä entistä laajemmin. Kokonaisvaltainen visio nostaa osaamisen merkitystä myös kaupungin kehittämisessä sekä nostaa Turun alueelliseksi ja valtakunnalliseksi suunnannäyttäjäksi. Tavoitteena on vastata jatkossa paremmin megatrendeihin, kuten digitalisaatioon sekä ikärakenteen ja ilmaston muuttumiseen. Turku on ensimmäinen suomalainen kaupunki, joka miettii tässä mittakaavassa tulevaisuuden osaamistarpeita ja osaamisen puitteita